Käyttöympäristöarkkitehtuuri

Eclipse-ympäristö on rakentunut lisäosien ympärille. Lisäosat ovat koodin ja/tai tiedon järjestäytyneitä resurssijoukkoja, jotka lisäävät järjestelmään toimintoja. Toiminto voidaan lisätä koodikirjastoina (jotka ovat Java-luokkia, joissa on julkinen API-liittymä), alustan laajennuksina tai jopa dokumentaationa. Lisäosat voivat määrittää laajennuspisteet, joissa toiset lisäosat voivat lisätä toimintoja.

Jokainen ympäristön alijärjestelmä on rakentunut lisäosista, jotka toteuttavat jotain keskeistä toimintoa. Jotkin lisäosat lisäävät ympäristöön näkyviä lisäominaisuuksia laajennusmallin avulla. Toiset lisäosat taas lisäävät luokkakirjastoja, joita voi käyttää järjestelmän laajennusten toteuttamiseen.

Eclipse SDK-ympäristö sisältää perusympäristön lisäksi kaksi lisäosien kehityksessä hyödyllistä työkalua.  Java-kehitystyökalut (JDT) toteuttavat monipuolista Java-kehitysympäristöä.  Lisäosien kehitysympäristö (PDE) tuo käyttöön erikoistyökaluja, jotka helpottavat lisäosien ja laajennusten kehitystä.

Nämä työkalut toimivat käytännön apuna, mutta ne ovat myös hyvä esimerkki siitä, kuinka ympäristöön voi lisätä uusia työkaluja luomalla lisäosia, jotka laajentavat järjestelmää.

Kaavakuva SDK-sovelluksen arkkitehtuurista