Lisäosan tuonti

PDE tuo käyttöön ohjatun Lisäosan tuontitoiminnon, jonka avulla voi tuoda lisäosia ja fragmentteja tiedostojärjestelmästä työtilaan. Ohjattua toimintoa voi käyttää valitsemalla vaihtoehdot Tiedosto > Tuo... > Lisäosien kehitys > Lisäosat ylätason valikosta.

Lisäosan tuonti

 

Tuontisijainti

Oletusarvoisesti sijainti, josta lisäosia tuodaan, on Ikkuna > Oletusasetukset... > Lisäosien kehitys > Kohdekäyttöympäristö -oletusasetussivulla määritetty kohdekäyttöympäristö.

Kohdekäyttöympäristö...-painike on pikapainike, joka avaa Kohdekäyttöympäristö-oletusasetussivun tarkastusta tai muuttamista varten.

Jos tuot lisäosia tiedostojärjestelmän eri sijainneista etkä halua muuttaa kohdekäyttöympäristön sijaintia oletusasetuksissa, poista valinta Kohdekäyttöympäristö (oletusasetusten mukainen) -valintaruudusta. Siirry tämän jälkeen Selaa...-painikkeen avulla valittuun hakemistoon ja syötä kyseinen hakemisto tuontisijainniksi.

 

JAR-lähdeliitokset

PDE hakee lisäosaa tuotaessa lisäosan lähdekoodin joko binaariseen JAR-arkistoon liitettäväksi tai purettavaksi tuonnin lajin mukaan. Ihannetapauksessa lähdekoodi sisältyy lisäosaan itseensä. Jos lähdekoodi on pakattu erillisiinLähdekoodin sijainnit -oletusasetussivun mukaisiin lähdelisäosiin, PDE hakee tuotavaa lisäosan lähdekoodia näistä sijainneista.

Lähdekoodin sijainnit... -painike avaa Kohdekäyttöympäristö-oletusasetussivun, jonka avulla voit tarkastaa voimassa olevan lähdekoodin sijaintiluettelon tai tehdä siihen lisäyksiä.

 

Polkumuuttujat

Luokkapolussa on sallittua käyttää kirjastopolkujen sisäisiä ympäristömuuttujia (esim. $ws$/swt.jar). PDE tulkitsee kyseiset muuttujat Ikkuna > Oletusasetukset... > Lisäosien kehitys > Kohdekäyttöympäristö -oletusasetussivun Ympäristö-välilehden määritysten mukaan.

Ympäristömuuttujat...-painike on pikapainike, joka avaa Ympäristö-oletusasetussivun tarkastusta tai muuttamista varten.

 

Tuotavat lisäosat ja fragmentit

Valitse kaikista määritetyn sijainnin lisäosista ja fragmenteista -valinnalla siirrytään ohjatun toiminnon toiselle sivulle, jossa voi selata kaikkia lisäosia ja valita tuotavan alijoukon.

Tuonti kaikista

 

Tuo aiemmin luotujen lisäosien edellyttämistä lisäosista ja fragmenteista -valinta on hyödyllinen, kun tuot sellaisen lisäosan kaikki edellytykset, joka ei ole osa kohdekäyttöympäristöä. Tällä valinnalla siirrytään ohjatun toiminnon toiselle sivulle, joka on yksinkertaisempi mutta jonka avulla ei voi ohjata tuotavia kohteita yhtä tarkasti.

Tuonti aiemmin luotua lisäosaa varten

 

Tuontimuoto

Kun lisäosia tuodaan, kullekin lisäosalle luodaan projekti työtilaan. Projektin nimi on sama kuin tuotavan lisäosan tunnus.

Kunkin projektin sisältö vaihtelee tuontimuodon mukaan:

  1. Binaariset projektit: Lisäosan sisältö kopioidaan projektiin. Binaarinen koodi säilyy sellaisenaan JAR-arkistossa, kun taas manifest-tiedostot ja muut resurssit poimitaan projektin juureen. Binaaristen projektien etu piilee siinä, että niiden avulla voi selata koodia tarvitsematta erikseen kääntää lähdekoodia.
  2. Binaariset projektit ja linkitetty sisältö: Lisäosan sisältöä ei kopioida projektiin. Sen sijaan luodaan projektiin linkkejä, jotka määritetään vastaamaan JAR-arkistojen, tiedostojen ja kansioiden todellista fyysistä sijaintia levyllä. Tämän tuontilajin etu tavalliseen binaariseen tuontiin nähden on nopeus, sillä toimintoon sisältyy vain linkkien luonti. Haittapuolena tässä menettelytavassa puolestaan on, että linkitettyjen binaaristen projektien synkronointi saattaa pettää, ja ne on tuotava uudelleen, jos kyseisten linkitettyjen tiedostojen tarkka polku muuttuu tiedostojärjestelmässä.
  3. Lähdekansiolliset projektit: Tuotavien lisäosien lähdekoodi poimitaan ja sijoitetaan lähdekansioihin. Tämä tuontilaji on hyödyllinen siinä mielessä, että tuotua lähdekoodia voi muuttaa. Haittapuoli on koodin kääntäminen. Tämä aiheuttaa ylimääräistä työtä, jonka määrä on suoraan verrannollinen tuotavien lisäosien määrään ja kokoon.